Työsopimuksen tekeminen

Työsopimus syntyy työntekijän ja työnantajan sopiessa työn tekemisestä ja sen ehdoista, kuten esimerkiksi palkasta. Työsopimuksen ehtoihin kannattaa aina perehtyä huolella ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tarvittaessa voit tarkistuttaa sen sisällön luottamusmiehellä tai liitossa.

Työsopimus voidaan tehdä joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Se voi syntyä myös hiljaisesti esimerkiksi silloin, kun määräaikainen työsopimus päättyy, mutta työntekijä kuitenkin jatkaa tämän jälkeen työskentelyä.

Kirjallisen työsopimuksen tekeminen on aina suositeltavaa. Kirjallinen sopimus on selkeämpi ja sen avulla on helpompi todistaa, mitä on sovittu puolin ja toisin.

Jos työsopimus on voimassa toistaiseksi tai määräaikaisena yli kuukauden, työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Selvitys pitää antaa viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Selvitystä ei tarvitse antaa, jos ehdot käyvät ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Tavallisesti työnteon keskeisistä ehdoista onkin sovittu työsopimuksessa.

Työsopimukseen pitää merkitä ainakin seuraavat asiat

• työsopimuksen osapuolet eli työntekijän ja työnantajan nimet

• työnteon alkamisaika

• jos työsopimus on määräaikainen, sopimukseen on merkittävä sen peruste ja kesto

• koeaika, jos siitä on sovittu

• työntekopaikka ja työtehtävät

• työsuhteessa sovellettava työehtosopimus

• palkan määrä, sen määräytymisen peruste (tunti- vai kuukausipalkka), palkanmaksupäivä ja työkokemuksen vaikutus palkkaan

• työaika

• vuosiloman määräytyminen

• mahdollinen varallaolo ja siitä maksettava korvaus.

Sitovuus ennen työn alkamista

Työsopimus allekirjoitetaan tavallisesti hyvissä ajoin ennen työnteon aloittamista. Jos työntekijä tuleekin toisiin ajatuksiin eikä haluakaan aloittaa työtä sovitun mukaisesti, voi työsopimuksesta vetäytyä vain noudattamalla irtisanomisaikaa.

Muussa tapauksessa työnantajalla voi olla oikeus saada korvausta työntekijältä työsopimuksen rikkomisesta.

Työsopimus sitoo myös työnantajaa. Työnantajakaan ei voi vetäytyä työsopimuksesta muuten kuin työsopimuslain mukaisilla irtisanomisperusteilla ja irtisanomisaikaa noudattaen. Jos irtisanomisperusteita ei ole tai työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, on työnantaja velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheutuneen vahingon.

Jos työsopimuksessa on sovittu koeajasta, kumpikaan työsopimuksen osapuoli ei voi purkaa työsopimusta sen perusteella ennen kuin työnteko on aloitettu.

Liikkeen luovutus ja uusi työsopimus

Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät niin sanottuina vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan eli luovutuksensaajan palvelukseen.

Työsuhde ja siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, eli myös työsopimus, siirtyvät uudelle työantajalle automaattisesti eikä uusia työsopimuksia tarvitse tehdä.

Jos liikkeen luovutuksen jälkeen uusi työnantaja kuitenkin tarjoaa uusia työsopimuksia allekirjoitettavaksi, sopimukset on hyvä tarkistuttaa luottamusmiehellä tai Tehyn edunvalvonnassa.